Laulusuzuki perustuu Suzuki-menetelmään, joka on japanilaisen viulupedagogin Shinichi Suzukin kehittämä äidinkielen oppimiseen pohjautuva opetusmenetelmä. Kansainvälinen laulusuzukimenetelmä syntyi Suomessa Vantaalla vuonna 1986 ja sen on kehittänyt musiikin tohtori Päivi Kukkamäki.

Laulusuzuki on kehitetty erityisesti pienten lasten laulunopetukseen, mutta laulutuntien aloittaminen on mahdollista kaikenikäisenä. Oppilaiden ikähaitari on vauvasta aikuisiin. Laulusuzuki on mahdollista aloittaa myös jo odotusaikana, jolloin laulaminen tukee lapsen ja vanhemman vuorovaikutusta ja musiikkisuhdetta sekä edesauttaa laulamisen ja musisoimisen jatkamista myös syntymän jälkeen. Vauvat ja taaperot käyvät laulusuzukitunneilla mahdollisuuksien mukaan pienessä ryhmässä, jolloin samanikäisten seura innostaa ja rohkaisee laulamaan. Yksinlaulutunnit voi aloittaa lapsen ollessa n. 3-vuotias.

Laulusuzukin opetus etenee opetustasoittain lapsen oman kehitystempon mukaan. Laulutunneille ei ole pääsykokeita, vaan jokainen voi kehittyä oman osaamisensa mukaan. Tunneilla pyritään ymmärtämään lapsen maailmaa ja tuetaan lapsen ja nuoren kokonaispersoonallisuuden kehitystä. Laulamaan oppiminen tapahtuu pienillä lapsilla aluksi kuuntelemisen, matkimisen ja toistamisen periaatteella leikin kautta. Tunneilla leikitään, lorutellaan, kuunnellaan, tehdään harjoituksia ja lauletaan lauluja.

Lauluääni on jokaisen sisälle rakennettu soitin, joten sen harjoittaminen on erilaista kuin muiden soittimien kohdalla. Lauluinstrumenttia rakennetaan erilaisten laulutaidollisten harjoitusten avulla, jotka tukevat lapsen luonnollista lauluääntä. Näitä ovat mm. erilaiset rentous-, hengitys-, ryhti-, koordinaatio- ja artikulaatioharjoitukset. Harjoitusten avulla rentoutetaan kehoa ja herkistetään ja aktivoidaan lihaksistoa toimimaan tarpeen mukaan. Laulutaidon harjaannuttamiseen kuuluu päivittäinen laulaminen. Kotona pieni lapsi tarvitsee aikuisen apua harjoittelussa. Lapsi ei välttämättä koe harjoittelua joka päivä hauskaksi, eikä muista sellaista asiaa leikin tiimellyksessä. Aikuisen tehtävä on muistaa harjoittelu, ja yrittää etsiä sille sopiva kohta päivästä. Laulua voi harjoitella vaikka osana leikkiä. Alussa kotiharjoittelun ei tarvitse olla kuin ihan lyhyt hetki – rutiini on tärkeämpi kuin harjoittelun mitta. Jos harjoitteluun tottuu päivittäisenä, luonnollisena asiana, se on lapselle osa päivän toimintaa.

Laulusuzukiin kuuluu myös kansainvälisyyskasvatus. Opitaan ymmärtämään muiden maiden kulttuureja mm. laulamalla eri maiden kansanlauluja ja uusiin kieliin tutustutaan laulujen välityksellä.

Lisätietoja:
www.laulusuzukiliitto.fi
www.suomensuzukiyhdistys.net