Muha (rytmimusiikki)

Muha-opintojen rakenne

Musiikin hahmotusaineet ovat ryhmäopetusta. Kurssien kesto on yksi lukuvuosi.

Perusopintojen kurssit on jaettu viidelle vuodelle. Kurssit ovat suoritusjärjestyksessä

  • Musiikin hahmotus 1/5
  • Musiikin hahmotus 2/5
  • Rytmimusiikin hahmotus 3/5
  • Rytmimusiikin hahmotus 4/5
  • Rytmimusiikin hahmotus 5/5

Syventävien opintojen kurssit ovat

  • Rytmimusiikin hahmotus, syventävä (kaikille yhteinen)
  • kaksi valinnaista kurssia

 

Perusopintojen kurssien sisällöt

Musiikin hahmotus 1/5

Ensimmäisen vuoden hahmotusopinnoissa tutustutaan

  • yleisimpiin tahtiosoituksiin ja rytmeihin
  • nuottiavaimiin, nuotinlukuun ja helppoihin melodioihin
  • sävellajeihin (asteikot, kolmisoinnut ja etumerkinnät)
    intervalleihin
  • keskeiseen musiikkisanastoon
  • musiikin muotorakenteisiin
  • säveltämiseen ja improvisointiin.

Musiikin hahmotus 2/5

Toisen vuoden hahmotusopinnoissa syvennetään edellisiä asioita. Uusina asioina tutustutaan

  • intervalleihin tarkemmin
  • kolmisointuihin tarkemmin
  • laajennetaan sävellajien tuntemusta
  • melodian siirtäminen toiseen sävellajiin
  • laajennetaan nuotin- ja rytminluvun osaamista
  • opetellaan lisää melodioiden kirjoittamista.

Rytmimusiikin hahmotus 3/5

Musiikin kuuleminen

  • Intervallien kuuntelu 1–8 (duuriasteikko)
  • Rytmien transkriptoiminen
  • Melodioiden transkriptoiminen
  • Tahtiosoitukset 2/4, 3/4, 4/4, 6/8
  • Pisteelliset rytmit
  • Mollityyppien tunnistaminen (luonnollinen, harmoninen ja doorinen)
  • Sointutehoihin tutustuminen
  • Musiikin muotorakenteet -> tahtimäärien laskeminen
  • Sointukuuntelu –> duuri- ja mollikolmisoinnut, vähennetty, sus4
  • Beatin ja shufflen tunnistaminen

Musiikin lukeminen

  • Musiikin muotorakenteet
  • Tahtiosoitukset 2/4, 3/4, 4/4, 6/8
  • Koko-, puoli-, neljäsosa-, kahdeksasosa ja 16-osanuotit sekä vastaavat tauot
  • Sävellajien tunnistaminen
  • Rytmin lukuharjoitukset
  • Synkooppeihin tutustuminen
  • Melodian lukuharjoitukset
  • Muotorakenteet -> kertaukset, maalit, segno ja coda

Musiikin kirjoittaminen

  • Nuottien nimet ja oktaavialat (suuri–kolmiviivainen)
  • Tahtiosoitukset 2/4, 3/4, 4/4, 6/8
  • Pohjasävelsointumerkintä –> duuri- ja mollikolmisoinnut, vähennetty, sus4
  • Duuri, luonnollinen- ja harmoninen molli
  • Intervallit 1–8 laatuineen; suuri, puhdas, pieni
  • Synkooppeihin tutustuminen

Rytmimusiikin hahmotus 4/5

Musiikin kuuleminen

  • Melodiatranskriptio
  • Rytmitranskriptio
  • Intervallikuuntelu laatuineen 1–9
  • Tahtiosoitukset 2/4, 3/4, 4/4, 6/8, 2/2
  • Pisteelliset- ja kaaritetut rytmit
  • Sointukuuntelu –> duuri- ja mollikolmisoinnut, ylinouseva, vähennetty, sus4, D7, Dmaj7,m7, mmaj7, m7b5, dim7
  • Sointujaksojen kuunteleminen
  • Imitaatioharjoituksia vapaavalintaisella instrumentilla, myös laulaen
  • Jäljitellyn rytmin ja melodian transkriptointi
  • Asteikkojen tunnistaminen (duuri, miksolyydinen, luonnollinen-, harmoninen-,
    doorinen- ja jazzmolli)
  • Musiikin muotorakenteet -> tahtimäärät, intro, A, B, C…

Musiikin lukeminen

  • Tahtiosoitukset 2/4, 3/4, 4/4, 6/8, 2/2
  • Yleisimmät poikkeusjaot (trioli)
  • Kolmimuunteisuuteen tutustuminen
  • Kvinttiympyrä etumerkintöineen
  • Rytmin lukuharjoitukset
  • Melodian lukuharjoitukset

Musiikin kirjoittaminen

  • Tahtiosoitukset 2/4, 3/4, 4/4, 6/8, 2/2
  • Yleisimmät poikkeusjaot (trioli)
  • Nuottien nimet ja oktaavialat subkontraoktaavialasta viisiviivaiseen oktaavialaan,
  • Kaksoiskorotus ja -alennus
  • Duuri, luonnollinen-, harmoninen- ja jazzmolli
  • Doorinen ja miksolyydinen moodi
  • Pentatoniset asteikot, duuri ja molli, bluesasteikot
  • Intervallit 1–9 laatuineen; suuri, puhdas, pieni, vähennetty ja ylinouseva
  • Transponointiin tutustuminen
  • Pohjasävelsointumerkintä, kolmi- ja nelisoinnut
    meta: duuri- ja mollikolmisoinnut käännöksineen, ylinouseva, vähennetty, sus4, D6, D7, Dmaj7, m6, m7, mmaj7, m7b5, dim7
  • Sointuasteet ja -funktiot
  • Musiikkisanastoa ja -terminologiaa
  • Oktaavisiirrot

Rytmimusiikin hahmotus 5/5

Musiikin aikakaudet ja tyylipiirteet
Tutustutaan afro-amerikkalaisen rytmimusiikin keskeisimpiin tyyleihin, esim.:

  • blues
  • country
  • jazz
  • soul
  • funk
  • latin
  • rock

Luodaan lyhyt katsaus afro-amerikkalaiseen rytmimusiikkiin vaikuttaneeseen musiikkiin, esim.:

  • aika ennen barokkia
  • barokki
  • klassismi
  • romantiikka
  • 1900-luku
  • maailmanmusiikki

Soitinoppi
Oppilas tutustuu yleisimpiin kokoonpanoihin ja niiden instrumentteihin, esimerkiksi

  • jazz-yhtye
  • rock-yhtye
  • jousiorkesteri
  • puhallinorkesteri
  • big band

Esitelmä
Oppilas valmistaa ja pitää yhdessä opettajan kanssa sopimastaan aiheesta (esim. aikakausi, säveltäjä, artisti, kappale tai äänite) lyhyen (n. 20 min) esitelmän, jossa asettaa aiheensa rytmimusiikin historiallis-tyylilliselle aikajanalle sekä luo katsauksen sen mahdollisiin vaikutuksiin aikansa ja myöhemmin tehtyyn musiikkiin.

 

Syventävien opintojen kurssien sisällöt

Rytmimusiikin hahmotus, syventävä

Oppilas saa perustasoa laajemman käsityksen harmonian ja melodian välisistä suhteista sekä rytmisistä ilmiöistä. Tämän pohjalta oppilas oppii hyödyntämään taitojaan käytännössä ja eri musiikin tyylilajeille ominaisesti. Oppilasta kannustetaan omien sävellysten ja sovitusten tekemiseen.

Musiikintekijä

Osallistuminen edellyttää musiikin hahmotuksen 3/5-kurssin suoritusta.
Kurssilla paneudutaan luovaan musiikin tekemiseen eli säveltämiseen, sovittamiseen ja/tai lauluntekemiseen. Opiskelija saa perusvalmiudet musiikin tekemiseen ja oppii hyödyntämään niitä omassa luovassa työssään. Perusvalmiuksien lisäksi kurssilla syvennetään notaation (nuotinkirjoituksen) hallintaa ja käsitellään perustiedot immateriaalioikeuksista (tekijänoikeus).

Musiikkiteknologia

Musateknossa tutustutaan johdantona musiikkiteknologian historiaan ja kehitykseen sekä tietokonepohjaiseen musiikkityöskentelyyn, nuotinkirjoitukseen tietokoneella ja äänittämiseen.
Tietokonepohjaisessa musiikkityöskentelyssä saa kuvan siitä, mitä tietokonetyöasema musiikkiohjelmineen (esim. Audacity, ProTools) pystyy tarjoamaan. Nuotinkirjoituksessa (Musescore, Sibelius) opitaan tuottamaan selkeä nuottisivu useampiäänisestä kappaleesta, jossa on sanoitus, sointumerkit sekä yleisimpiä esitysmerkintöjä. Äänityskurssilla tutustutaan mikrofonityyppeihin ja äänitystekniikkoihin.

Ponnu

Kurssi on ponnahduslauta musiikin ammattiopintoihin hakeutuville ja muille kiinnostuneille. Kerrataan teoria-asioita ja paneudutaan pääsykokeissa vaadittavien asioiden hallitsemiseen.

Transkriptio

Harjoitellaan audion muuttamista nuottikuvan muotoon. Kuunnellaan kappale ja tehdään siitä nuotinnus. Kehitetään musiikin hahmotustaitoja kuuntelun kautta. Nuotit opitaan kirjoittamaan tietokoneella.